12-vuotias italialaislaulaja Robertino Loreti sai kunnian olla Suosikin ensimmäisen numeron kansikuvassa tammikuussa 1961.
Tarinan mukaan Isto Lysmä - sittemmin Suosikin kolmas päätoimittaja - oli ainoa, joka sai Helsingin olympialaisissa Emil Zatopekin haastattelun. Se julkaistiin Hesarissa kaikkien muiden suureksi kateudeksi. Ihmeteltiin, miten hemmetissä hän oli saanut haastattelun, kun kukaan muu ei ollut. Sitten joku esitti kiusallisen kysymyksen: "Isto, missä olet oppinut tshekkiä?" Zatopek ei puhunut muuta kieltä ja Isto ei puhunut edes englantia. Häneltä kysyttiin, miten te olette kommunikoineet. Tarina ei kerro, mitä sen jälkeen tapahtui.
Mauri Linteran elämäkerrassa Lysmä paljastaa, että oli pystynyt kirjoittamaan juoksija Zatopekistä koko sivun jutun Hesariin, koska ymmärsi edes kaksi sanaa tämän puheesta. Ne olivat hard tempo. Loppu syntyi lukemalla kirjoja ja käyttämällä omia havaintoja. Lysmä tunnusti kirjassa itsekin ettei osannut edes ruotsia, saati sitten muita vieraita kieliä.
Syksyllä 2012 kuolleen Lysmän muistokirjoituksessa Ilta-Sanomissa siteerattiin nimettömän työtoverin luonnehdintaa: "Lysmän pahin painajainen on se, kun fakta tulee pimeällä kujalla vastaan."
Kaisaniemenkadun KOP-pankin 20-vuotias virkailija Anneli Laine sai nimensä, kuvansa ja kotiosoitteensa Suosikkiin kesällä 1965, koska hän voitti lehden lukijakilpailussa Austin Mini -auton. Voitto heltisi sille, joka jaksoi kirjoittaa automerkin ja -mallin nimen paperille useimmin. Laine raapusti Austin Mini -tekstin 308 385 kertaa ja sai auton itselleen. Toiseksi tullut kilpailija kirjoitti Austin Minin paperille 291 480 kertaa, mutta jäi ilman palkintoa, sillä jaossa oli vain yksi Mini. Kolmanneksi tullut kirjoitti sanat 273 000 kertaa.
Anneli Laine teki voittajasuorituksensa kirjoittamalla Austin Miniä arkisin kymmenen tuntia ja pyhäpäivisin kuusitoista. Suosikin työntekijöiden urakka ei ollut juuri helpompi, sillä heidän piti laskea Austin Mini -sanojen määrä 2 325 vastauksesta. Niihin oli kirjoitettu Austin Mini yhteensä yli 106 miljoonaa kertaa ja vastauspapereiden paino ylitti kahden tonnin rajan. Syystä tai toisesta kilpailua ei järjestetty enää uudelleen.
Tapani Kansa kuvattiin Suosikin kanteen Sibelius-monumentilla säveltäjän rintakuvan vieressä. Kansitekstinä oli "Tapani Kansan levytys Delilah kilpailee hyvin Tom Jonesin kanssa. Taustalla... (latomo: jättäkää tähän tilaa, kunnes toimitus saa selvitetyksi kenen patsas on taustalla)". Oliko otsikko Suosikin huumoria vai vahinko? Vastavalmistuneesta Sibelius-monumentista oli kirjoitettu runsaasti, mutta jäivätkö jutut toimitukselta huomaamatta ja oliko mahdollista ettei Sibeliuksen kasvoja tunnistettu? Isto Lysmä toimi tuolloin viimeisiä hetkiä päätoimittajana ja Mauri Linteran elämäkerran haastattelussa hän väittää, että otsikko oli oikeastikin huomautus latojalle, joka kuitenkin laittoi tekstin kanteen sellaisenaan.
Vuosi 1969 käynnistyi ytimekkäällä kansiotsikolla "Vampyyrit tappoivat Markku Aron". Samassa numerossa julkaistiin juttu nauvolaisesta kalastajasta Janne Henrikssonista, joka väitti olevansa tähtikitaristi Jimi Hendrixin isä. Raikkaiden merituulten ja kovan työn karaisema mies asui vaimon ja kuuden alaikäisen lapsen kanssa mökissä, jonka seinät oli tapetoitu lattiasta kattoon Jimi Hendrixistä kertovilla lehtileikkeillä ja hänen valokuvillaan.
Lukijakirjepalstan otsikossa mainittiin nimeltä tunnettu laulaja, jonka kerrottiin tulleen ja raiskanneen lukijan. Myös laulajan mainoskuva julkaistiin otsikon vieressä. Vasta tekstissä kerrottiin, että kyseessä on lukijan toistuva uni eikä todellinen tapahtuma.
Mattijuhani Koposesta julkaistiin kuolinilmoitus, kun hän joutui vankilaan ja jutun otsikossa todettiin hänen yksiselitteisesti olevan kuollut.
