Viihdyttävä tietokirja kissoista ja heidän tunnetuista palvelijoistaan.
Kuuluisat kissat ja heidän ihmisensä pitää sisällään tarinoita ja anekdootteja kuuluisien karvapalleroiden ja heidän kaksijalkaisten purkinavaajiensa elämästä.
Hemingway harrasti polydak-tyylisiä kissoja (alettiin kutsuakin hemingway-kissoiksi), joilla on useimmiten jopa seitsemän varvasta etutassuissaan ja harvemmin takatassuissaan. Ominaisuuden selittää geneettinen poikkeavuus, joka ei kuitenkaan uhkaa kissan terveyttä tai vammauta sitä, vaan pikemminkin päinvastoin: monivarpaiset kissat ovat yleensä huomattavasti ketterämpiä ja taitavampia kuin lajitoverinsa, joilla on tavanomainen määrä varpaita.
Key Westissä Floridassa hänellä oli kuusikymmentä kissaa.
”Kissa on emotionaalisesti täysin rehellinen. Ihmiset salaavat hanakasti tunteensa milloin mistäkin syystä, mutta kissa ei sitä tee.”
Hän ei suuttunut lainkaan, kun Friendless-kolli merkkasi Shakespearen kalliin ensipainoksen. Hän opetti Friendlessin juomaan kanssaan: kirjailija nautti viskinsä raakana, kissa puolestaan maidon kera.
Hemingwaylle kissat olivat ”kehräystehtaita” (purr factories) ja hän luonnehti niitä ”rakkaussieniksi” (love sponges), sillä ne imevät ihmisten rakkauden ja antavat puolestaan lohtua ja seuraa elämän vaikeinakin aikoina.
Jean Cocteau: ”Naukaisu hellii sydäntä.”
”Kissan ylivoimaisuuden koiraan nähden osoittaa se ettei poliisikissoja ole olemassa.”
Ray Bradburylla oli 22 kissaa.
Charles Bukowski: ”Seuraavassa elämässäni tahtoisin olla kissa. Nukkua kaksikymmentä tuntia vuorokaudessa ja odottaa, että minut ruokitaan. Istuskella rauhassa ja nuolla persettäni. Ihmiset ovat liian surkeita ja ärsyttäviä ja määrätietoisia.”
”Kissa on kussut tietokoneeseeni ja hajottanut sen. Ja minä olen nyt palannut vanhan kirjoituskoneeni ääreen. Se on vankempaa tekoa. Se kestää kissankusen, läikkyneen oluen ja viinin, tupakat ja tupakan tuhkan, hitto soikoon melkein kaiken. Tuo mieleen minut itseni. Tervetuloa takaisin vanha kaveri, toivottaa vanha kaveri.”
”Eläimet ovat inspiroivia. Ne eivät osaa valehdella. Ne ovat luonnonvoimia. Televisio tekee minut viidessä minuutissa sairaaksi, mutta eläintä voin katsella tuntikausia löytämättä mitään muuta kuin viehkeyttä ja suloutta, elämää sellaisena kuin sen kuuluu olla.”
T.S.Eliot:
”Useimmiten koirat kyllä
meitä piinaa hölmöilyllä;
oppiessaan tempun uuden
unohtavat arvokkuuden.
On totta eräs sääntö, kissahuhu:
kun kissa naukuu, vasta silloin puhu.
Kissoilla on oikeus ihan aina
tulla kohdelluksi ruhtinaina.”
(Kissojen kielen kompasanakirja. Suomentanut Jaakko Yli-Juonikas)
Ernst Jünger:
