perjantaina, helmikuuta 25

HYÖDYLLISET IDIOOTIT


Olen joutunut muutaman viime vuoden aikana kestämään lähipiirissäni puheita "suomalaisen valtamedian venäjävastaisuudesta". En ole jaksanut puuttua siihen vaikka se on ketuttanut.

Viimeksi viikko sitten eräs hyödyllinen idiootti kunnioitti matalaa majaani ja ensimmäinen lausahduksensa oli: "yrittävät tehdä Putinista sodan lietsojaa". Vastasin sodan alkavan lähipäivinä USA:n tiedustelun mukaan. Nyt tämä henkilö on liittänyt FB-profiiliinsa rauhan kyyhkyn. Pitäisikö itkeä vai nauraa? 

Isoisäni Saka Nikander joutui sattuneista syistä vuonna 1917 lähtemään Pietariin, mutta älysi palata sieltä Suomeen kaksikymmentäluvulla, kun se vielä oli mahdollista. Hän ei ollut aivan vakuuttunut paikallisesta sosialismin mallista. Isäni komennettiin neljäkymmentäluvulla Neuvostoliittoon luomaan Suur-Suomea. Hänestä tuli pasifisti, joka ei koskaan puhunut sodasta.

Kuten Jörn Donner sanoi, lukeminen kannattaa aina. Opi perusasiat (vanha sähkömiesten laulu):



lauantaina, helmikuuta 19

IHAN TORVI PROTESTI














Kerrankin ovat mielipuolensa osoittajat nimenneet möykkäämisensä osuvasti. Kuten Haavikko aikanaan kirjoitti: "Ne tekevät sen itse."

Ilmastokatastrofin tässä vaiheessa pitäisi viimeistään luopua fossiilisista raaka-aineista. Ensilääkkeenä voisi pensan hinnan kaksinkertaistaa ja asettaa tavoitteeksi turhan yksityisautoilun kieltämisen. Savuton Suomi.

Ehkä ainoastaan tästä syystä tulee ikävä Neukkulaa. Ulitskoilla oli tilaa, kun kaikki hoitui sujuvasti joukkoliikenteellä. Vaan annas olla. Koitti länsimainen svaboda ja jokainen idiootti hankki ensimmäiseksi oman auton. Nyt saa Pietarissakin jököttää ruuhkissa oikein kansainväliseen tyyliin.

Tästä politiikasta pääsemme pian nauttimaan. Kun valtion talous perustuu raaka-aineisiin, koulutus, kehitys ja innovaatiot lyödään laimin, pitää aina välillä nostattaa kansallishenkeä pikku sodilla, että kansalaiset unohtavat maan kehnon tilan. Harasoo.

sunnuntaina, helmikuuta 6

KYLLÄ SEN ON TUNNUSTANUT JO...

On aina ilo lukea Pekka Laineen asiantuntevia juttuja Hyvinkäästä. Meille molemmille tärkeitä ovat Kruununpuisto ja sieltä Laurinkatu. Vaan on minun pakko - vähän myöhässä tosin - kommentoida Pekan kolumnia 16.1. Aapossa. Punaiset, joiden muistomerkki on Surujen puistossa eivät kuolleet vapaussodassa. Kukaan vakavasti otettava historioitsija ei käytä enää tätä poliittisesti leimautunutta termiä. (Jussi Niinistöä ei siis lasketa mukaan.)

 Toinen aboriginaali

perjantaina, helmikuuta 4

LIUKUMÄKI























Näin komean liukumäen tarjoaa Hyvinkään kaupunki rautatieaseman kävelysillalta melkein suoraan laiturille. Luvassa liukkaat kyydit! Kaupunkilaiset kiittävät.