KURKISTUKSIA KURESSAAREEN II

Entinen paloasema eli Pritsumaja Grill & Bar

Saarenmaan juhannuskokot

Vaakahuone vuodelta 1663

Meil ei ole kodu.

 

VUODEN POLIISI

A-studion ei haastattelu vaan fanitus  6/7 täältä.

No vot. Nyt tuli kyllä naiiviuden Suomen ennätys. Ari Mölsä nuoli Jari Aarniota oikein olan takaa. Eikö hän satu muistamaan/tietämään, että tämä mainio "huumepoliisi" on mm. kunnostautunut todistetusti harjoittamalla seksiä 
prostituoidun kanssa virka-ajalla virka-autossa? Rahaa löytyy 
tontilta ja autotallista kymmeniä tuhansia? Ei vaan ukko tiedä 
mistä sitä rahaa tunkee? Haloo? Ja pankkitileiltä myös 
selittämättömiä summia suhteessa palkkoihinsa. Mutta hänhän 
onkin näköjään uhri. Ja syyllinen KRP. Aina joskus tulee ikävä Leif Salménia ja muita analyyttisiä ja järkeviä toimittajia, jotka pistivät haastateltavansa tiukille eivätkä olleet tällaisten 
huijareiden suhteen tarpeettoman empaattisia vaan kovia. 

KURKISTUKSIA KURESSAAREEN I

Lautta tulossa Viron länsirannikon Virtsusta Muhun saaren Kuivastuun

Kuivastun satama

Näissä merkeissä...

Mutapainin ystävät

Lähikauppa

Myös Kuressaaresta löytyy Humala-galleria.

Tässä "kello"-talossa on toiminut aikoinaan useita eri kelloseppiä.

Apteekki ja Kalevin tehtaanmyymälä

Vanha keskusaukio

KUHA ON KALAA

Normaali kalansaalis saarenmaalaisittain.

HYVÄÄ JUHANNUSTA SAARENMAALTA!

(Klikkaa teksti isommaksi)


Saarenmaalla, Löönen suolla lähellä Valjalaa, järjestettiin 9.6.1946 suuret talkoot. Tavoitteena oli kuivata suota ja taata paikallisen hevosten vuokrausaseman rehun riittäminen. Talkoisiin osallistui lähes 800 nuorta koko maakunnan alueelta.

Kyseessä olivat ensimmäiset ns. sosialistiset talkoot, joiden pääorganisaattori oli saarenmaalainen Herman Kuning (1912-1974). Kuning tutustui toisen maailmansodan aikana Nikolai Karotammeen ns. neuvostotakalassa ja taisteli myöhemmin hävityspataljoonissa, jotka silloin toimivat Karotammen alaisuudessa. Kuning perusti syksyllä 1947 Saarenmaan ja koko Viron ensimmäisen kolhoosin, joka nimettiin saarenmaalaisen kommunistijohtaja Viktor Kingisseppin mukaan. Talkoot järjestettiin Kuningin entisen kotitalon mailla.

Talkoot keskeytettiin iltapäivällä kello 14 ja alkoi poliittisten puheiden osuus. Tärkeimmän puheen piti Viron sosialistisen neuvostotasavallan todellinen johtaja, Viron kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Nikolai Karotamm (1901-1969). Puheiden jälkeen kuorot lauloivat ja Kuressaaren teatterin näyttelijät esiintyivät. Päivän lopuksi tanssittiin orkesterin ja paikallisten kyläpelimannien musiikin tahtiin.

Nuori runoilija Debora Vaarandi (1916-2007) oli päässyt palaamaan sodan jälkeen Venäjältä Viroon ja luki tuberkuloosiparantolassa lehtiuutisen kotisaarensa sosialistisista talkoista. Vaarandi päätti kirjoittaa päivän tapahtumia kuvaavan ja ideologisesti oikeaoppisen runosikermän kuten heti sodan jälkeen oli suotavaa. Runo päättyy talkootanssien kuvaukseen kuten talkoopäiväkin. Juuri tätä runon loppua Raimond Valgre käytti valssinsa sanoituksessa. Runossa ja laulussa kuvatun ”pellavapäänkin” henkilöllisyys on tiedossa; hän oli paikallinen temperamenttinen ja vaalea kaunotar Asta Mets.

Vaarandin runosikermä ”Talgud Lööne soos” eli ”Talkoot Löönen suolla” ilmestyi alun perin Looming-aikakauskirjassa vuonna 1947. Seuraavana vuonna puna-armeijassa ja sodan jälkeen pahasti alkoholisoitunut Raimond Valgre (1913-1949) vei Viron säveltäjäliiton nuortenjaostolle Vaarandin runoon perustuvan sävellyksensä. Jaosto ei ollut täysin tyytyväinen Valgren lauluun, sillä raadin mukaan mollisävelet eivät sopineet yhteen tekstin optimistisen sävyn kanssa. Raadin jäsen, säveltäjä Gennadi Podelski soitti heti paikanpäällä kappaleen alkuun nyt siihen olennaisesti kuuluvan tara-rara-rara-rattataa-ratataa-ratataa –alkusoiton. Valgre muutti käskystä Saarenmaan valssin sävellajiksi mollin sijasta duurin ja Georg Ots (1920-1975) levytti sen toukokuussa 1949. Laulusta tuli nopeasti suosittu Virossa ja myöhemmin Suomessa kun Ots levytti sen suomeksi Ilkka Kortesniemen suomentamin sanoin vuonna 1957.

Asta Mets (linalakk-neidu)

EESTI, EESTI

VIIMEISEN LINNUN LAULU

NORSUTTOMUUS

TAIDESKANDAALI

Kalle Leustun Matti Nykäs -patsas Kytäjän Ristikiven kyläkioskilla on kaadettu ja lähes tuhottu!

Patsas vielä kunnossa

Ja nyt kaadettuna (Seppo Pikkumäen valokuvat)

Alla Aapon vanha juttu 19.9.2008:

MUHAMMAD ALI IN MEMORIAM

KAIVOSVAARA

Pekka Perä tienaa tässäkin kuussa 26´000 € konkurssista, josta Kainuun luonto ei toivu koskaan.

BERLIINISSÄ 70 VUOTTA MYÖHEMMIN

Saksan oikeusministeri Heiko Maas (vas.), Berliinin päärabbi Yitshak Ehrenberg (kesk.) ja entinen keskitysleirivanki Margot Friedlander (oik.) osallistuivat tiistaina muistotilaisuuteen Berliinissä.                              

Saksa järjestää ensi kerran juutalaisten olympiakisoina tunnetut makkabiadit. Keskiviikkona alkaneisiin ja 10 päivää kestäviin kisoihin osallistuu Berliinissä yli 2 500 juutalaista urheilijaa 36 eri Euroopan maasta, mukaan lukien Suomesta.

Saksan kisaisännyydessä on nyt erityistä symboliikkaa, sillä toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut tasan 70 vuotta. Natsi-Saksa murhasi sodan aikana kuusi miljoonaa viatonta juutalaista. Holokaustin pääideologi oli Adolf Hitler, joka rakennutti nyt makkabiadien päänäyttämön Berliinin vuoden 1936 olympialaisia varten. Hitler myös yritti estää juutalaisten kilpailemisen Berliinin kisoissa.

MAION ANTAJAT AHOLLE

HYRIAN eli entisen pienviljelijäin opiston lehmät pääsivät laitumelle 21/5.

Voi tyttöjen riemua!

LASSE MÅRTENSON (1934-2016)IN MEMORIAM

RUBBER SOUL

Ei ollut hukkareissu Atskiin. Ostin aidon Rodinin, kumisen tosin.

Pistää ajattelemaan:

Olisipa Kaarina Kaikkonen viitsinyt virittää tällaisia
rätei ja lumpui Hyvinkään kaupungintalollekin:

"Niin sinkoilee täällä miehen aatos: ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille?" (Juhani Jukola)

MISTÄ LAPSET TULEVAT?

Äitienpäivän opetusfilmi kaikille varhaisdementikoille kuvan linkistä. (Varoitus: saatatte nähdä tuttuja).

STEFAN WIDOMSKI JA HYVINKÄÄ

Gorba vieraili Suomessa lokakuussa 1989. Yllättäen Stefan Widomski ojensi hänelle Nokian kännykän, johon Moskovasta vastasi ministeri Vladimir Glinka.

Nokia Elektroniikan legendaarisen vientipäällikön muistelmat. Kuvan linkistä haastattelu viime syksyn kirjamessuilta.

VAROKAA POLTTOPULLOJA!

Kuvan linkistä Kalevi Ahon kolme pointtia.