sunnuntaina, syyskuuta 4

VELHO KOPATCHINSKAJA














Patricia Kopatchinskajan konsertti oli suuri elämys. Olen ollut kymmenissä konserteissa sun muissa, mutta kyllä tämä kiilaa ihan huipulle. Il Giardino Armonico -barokkiorkka on ihan huippua myös. Erikoinen keikka tosiaan: Ensin 12-nais/miehinen orkka soittaa - helvetin hyvin ja ihanasti - Vivaldia ja vaivihdaa PK kiilaa mukaan bändiin muina naisina kunnes tulee eteen ja alkaa lähes sabotoimaan soittoa hirveillä äänillä viulustaan. Tuli Hendrix mieleen. Samanlaista äärimmilleen vietyä virtuositeettia ja pelistä kaiken mahdollisen ja mahdottoman irti ottamista. Kunnes taas yht´äkkiä yhdestä katseesta kapellin kanssa soitto muuttui täysin harmooniseksi ja perinteiseksi barokkiyhtyesoitoksi. Tällä konseptilla mentiin koko ilta. Istuin niin lähellä, että oli kiva katsella kuinka PK nautti soitostaan ja ilmeili koko ajan. Bändin pomo ikään kuin luovutti ja siirtyi sivuun kädet taskuissaan, kun PK alkoi irrottelemaan. Ja PKhan oli tietty paljasjaloin kuten Uuno Kailas, sen verran pitkän hamosen alta varpaat vilkkuivat. Ja etteikö suomalaisesta yleisöstä lähtisi suosion osoitusta?


Ei kommentteja: