ILTANUOTISTOLLA

Otteita:

" -

Musiikkia riittää koko elämäksi, mutta koko elämä ei riitä musiikille.

Sergei Rahmaninov

Ilman musiikkia elämä olisi erehdys.

Friedrich Wilhelm Nietzsche

Tunnen vain kaksi sävelmää. Yksi on "Yankee doodle" ja toinen ei.

Ulysses Simpson Grant

Ah Mozart! Hän oli onnellisesti naimisissa - toisin kuin puolisonsa.

Victor Borge

Jatkakaa vain samaan väärään tyyliin.

Dmitri Sostakovits Sofia Gubaidulinalle, kun tämä toi ensimmäisen sinfoniansa arvioitavaksi.

Kapellimestari Erik Cronvall käänsi kerran konsertissa vahingossa kaksi lehteä partituurista ja hätääntyi. Hän kysyi konserttimestarilta, missä ollaan. "Kulttuuritalolla", kuului vastaus.

Oikea ääni väärässä kohdassa on väärä ääni. Sama pätee väärään ääneen oikeassa kohdassa.

Kamarimuusikon sukulainen kuolee ja jättää perinnöksi miljoonan. Kollegat: Mitä aiot sillä tehdä? Vastaus: Jatkan keikkailua niin kauan kun rahat riittävät.

Kuinka voi tulla miljonääriksi kamarimuusikkona? Helppoa, täytyy vain aloittaa miljardöörinä.

Mikä ero on viulun ja alttoviulun välillä? Alttoviulu palaa kauemmin.

New Yorkissa väärälle kadulle eksyneen viulistin kysymys ohikulkijalle:

- Kuinka pääsee Carnegie Halliin?

- Harjoittele, poikaseni, harjoittele!

Eivät ne nuotit ole niin tärkeitä, vaan se, mikä on niiden välissä.

Artur Schnabel

Olen kaunis ja soitan hyvin!

Heimo Haiton tapa rohkaista itseään juuri ennen lavalle astumista 

Saamani kritiikit eivät lainkaan muutu. Saan edelleen kuulla saman kuin lapsena: soitan oikein hyvin ikäisekseni.

Mischa Elman 70-vuotiaana

Istun taloni pienimmässä huoneessa. Edessäni on kirjoituksenne. Pian se on takanani.

Max Reger kriitikolle

Suhteellisuusteorian kehittäjä Albert Einstein tunnettiin innokkaana harrastelijaviulistina, joka rakasti kamarimusiikkia. Bohuslav Martinu sävelsi hänelle kolme helpohkoa kappaletta viululle ja pianolle, jotka pohjautuvat määriläisiin tanssirytmeihin. Yhdessä niistä kaksi- ja kolmijakoiset tahdit vuorottelevat nopeassa tahdissa, eikä Einstein pysynyt pianon äärellä istuneen säveltäjän perässä. Martinu ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä, vaan lohkaisi: "Mutta herra professori, ettekö osaa laskea?"

Fermaatilla tavataan.

Minulla oli perhosia vatsassa, kun odotin pianisti Svjatoslav Richteriä saapuvaksi Sibelius-Akatemian konserttisaliin. Hän oli reilusti myöhässä sovitusta ajasta, jolloin konserttia edeltävän harjoituksen piti alkaa. Kaksi päivää olin hionut flyygelin vasaroita, säätänyt kosketusta ja moneen kertaan tarkistanut viritystä vaativaksi tiedettyä mestaria varten. Lopulta Richter saapui ja asettui flyyygelin äärelle. Sitten hän kaivoi taskustaan vatupassin, mittasi onko koskettimisto vaakasuorassa, kääntyi ympäri ja lähti. Ääntäkään hän ei soittanut harjoitellakseen.

Pianonvirittäjä Emil (Eemeli) Paavonen SK:lle 1980

- "