SURUJEN PUISTO 1/5

Olli Savelan vappupuhe:

"Hyvät toverit,

olemme kokoontuneet tänne Sahanmäkeen sisällissodassa 102 vuotta sitten teloitettujen punaisten muistomerkille.

Vuonna 1917 luokkaristiriidat Suomessa alkoivat kärjistyä. Ensimmäinen maailmansota oli tuonut Suomeen laajan työttömyyden, elintarvikepulan ja suoranaisen nälänhädän. Anu Lahtinen kertoo kirjassaan ”Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset”, että Hyvinkäällä järjestettiin jäkäläleivän leivontakursseja. Työväestön asema oli heikko ja alistettu. Syksyn mittaan porvaristo perusti omia suojeluskuntiaan ja työväestö omia järjestyskaartejaan.

Sisällissota käynnistyi tammikuun lopulla 1918. Hyvinkää kuului punaisten hallitsemaan Etelä-Suomeen. Sodassa tapahtui Hyvinkäälläkin ylilyöntejä, punaista terroria, minkä punaisen kaartin ylijohto ja kansanvaltuuskunta ankarasti tuomitsivat.

Huhtikuussa valkoisten kutsumat saksalaiset sotilaat tulivat Suomeen ja etenivät Hangosta rataa pitkin kohti Hyvinkäätä. Hyvinkää oli vallattu 21. päivä huhtikuuta kiivaiden taisteluiden jälkeen. Tämän jälkeen alkoivat aseman seudulla kenttäoikeuden kuulustelut ja teloitukset.

Tiedot teloitettujen lukumäärästä vaihtelevat. Asiaa tutkineiden Jari ja Jouni Eerolan mukaan teloitettuja oli 120, heistä suurin osa hyvinkääläisiä punaisia. Teloitukset pantiin toimeen ensin aseman vastapäisellä radanpenkalla ja myöhemmin Sahanmäessä. Teloitukset alkoivat vappuna 1918 ja jatkuivat neljä viikkoa.

Sotaa ja teloituksia seurasi niin sanottu espanjantauti, joka levisi Yhdysvalloista Eurooppaan ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneiden amerikkalaissotilaiden mukana. On arvioitu, että tautiin kuoli ainakin 50 miljoonaa ihmistä, monta kertaa enemmän kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Suomeen tauti saapui kesällä 1918 ja se kohdistui ankarana koko maahan ja kaikkiin väestöryhmiin, mutta erityisen ankarasti punaisten vankileireille, joissa tauti eteni tehokkaasti.

Tänä päivänä koronavirus leviää Sekään ei kohtele kansalaisia tasa-arvoisesti vaan heikoimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka asuvat maissa, joissa terveydenhoito ei ole kehittyneellä tasolla kuten Afrikassa. Myös pohjoisessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Yhdysvalloissa tauti on iskenyt voimakkaammin afroamerikkalaisiin.

Helsingissä on somaliyhteisössä tautia todettu kymmenkertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Myös vanhusten hoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa tauti on levinnyt laajasti. Merkittävä selittävä tekijä ovat ahtaat asuinolot.

Koronakriisin jälkeen meidän ei pidä jälleenrakentaa taloutta vaan se pitää rakentaa uusiksi, ekologisesti kestäväksi ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseksi. Kriisin takia valtionvelka kasvaa huomattavasti, mikä ei sinänsä ole nyt erityinen ongelma. Mutta jo on kuulunut vaatimuksia, että velan takia pitää hidastaa uudistuksia ja siirtyä taas julkisten menojen leikkausten linjalle. Näin ei pidä tehdä eikä toistaa edellisten talouslamojen virheitä.

Tänä vappuna meidän on syytä muistaa paitsi sisällissodassa kuolleita, myös kaikkia niitä, jotka eturivissä taistelevat koronavirusta vastaan, ennen kaikkea hoitajia ja koko terveydenhuollon henkilöstöä. Mutta myös kaupan kassoja, siivoojia, päiväkotien työntekijöitä ja kaikkia muita, jotka työssään asettavat itsensä muita enemmän alttiiksi. Mutta myös niitä, jotka ovat jääneet vaille työtä pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi.

Luen lopuksi otteen Elvi Sinervon runosta ´Oi lintu mustasiipi lennä´:

Te murhaan syylliset, te tietäkää:
Ei palaa entinen, ei väkivalta saata sokaista enää koskaan tätä maata. Ei murru työmiesselkä patukkanne alla, vaan aseettomat kädet kohoo kaikkialla, ja valhe lyödään, hukkuu, häviää, kun totuus, niin kuin hohtosiipi lintu, verta sulissaan käy eellä siellä, missä taistellaan työkansan leivän, vapauden eestä

Hyvää vappua!"