SOLMU MÄKELÄ IN MEMORIAM(1922-2018)

Iiro Seppäsen kunnianosoitus Solmulle. Etunimen antoi hänen äitinsä harvinaisen hankalan synnytyksen vuoksi.

OLI KYLMÄ TAI VAIKKAPA VARI

Eipä olisi tämäkään ollut Fidelin aikana mahdollista!

"MIUN KORKEA C ON VANKKA KUIN KIVITALO"

Näin Pekka Nuotio  (1929-1989) ammatinvalinnasta 1976.

"ME EMME TIENNEET MITÄÄN"

Sihteeri on ehkä viimeinen natsivallan ytimen silminnäkijäkertomus. Sen pääkertoja on 106-vuotiaana alkuvuodesta 2017 kuollut Brunhilde Pomsel, jonka lähin esimies oli natsivaltakunnan propagandaministeri Joseph Goebbels. Teos perustuu laajoihin elokuvahaastatteluihin, joista Pomsel antoi luvan tehdä kirjan kuolemansa jälkeen.

Pomsel kertoo nuoruudestaan vahvistuvassa natsi-Saksassa, kokemuksistaan natsivallan ytimessä - siitä, mitä hän näki tai ei nähnyt. Natsi-Saksan romahdettua Pomsel jäi neuvostojoukkojen vangiksi ja päätyi useille eri leireille Berliinissä. Vapauduttuaan vuonna 1947 hän palasi sihteerintyöhön, josta jäi eläkkeelle vuonna 1970. Pomsel pohtii kirjassa sukupolvensa syyllisyyttä: hän ei kokenut olleensa vastuussa tai edes tietoinen työpaikallaan tehdyistä hirmupäätöksistä.

Menestynyt saksalaiskirjailija ja journalisti Thore D. Hansen on koonnut Pomselin haastattelut ja käy omassa tekstissään läpi tämän sukupolven jättämää perintöä.



"Paha on olemassa, paholainen on olemassa. Jumalaa ei ole, mutta paholainen on. Mutta mitään oikeudenmukaisuutta ei ole. Oikeudenmukaisuutta ei ole."

Brunhilde Pomsel

"Sihteeri ei ole ainoastaan yksi tärkeimmistä julkaisuista holokaustia tarkasteltaessa, vaan olisi tämänhetkisen poliittisen tilanteen valossa ollut jo kauan tarpeellinen, ajaton muistutus nykyisille ja tuleville sukupolville."

Holokaustista selviytynyt Daniel Chanoch


Kirjan sisällöstä saa hiukan käsitystä lukujen otsikoista:

"Politiikka ei meitä kiinnostanut"
"Hitler oli yksinkertaisesti vain uusi naama"
"Se oli vähän elitististä"
"Uskollinen perikatoon saakka"
"Me emme tienneet mitään"
"En ollut syyllinen"
Mitä Goebbelsin sihteerin tarina meille nykypäivänä opettaa

PALLO JA POLITIIKKA

"Huippu-urheilun ja politiikan suhde on vaikea. On kyse niin suuresta rakkaudesta ja samalla niin suuresta moraalittomuudesta. Mitä tehdä? Jotkut jalkapalloa rakastavat ystäväni ovat ratkaisseet asian niin, että haluavat tietää korruptiosta ja ihmisoikeusongelmista mahdollisimman vähän. Tieto kun ei ainoastaan lisää tuskaa vaan joskus likaa kaiken.

Toimittaja-kirjailija Nick Cohen kirjoitti kesäkuun alussa The Guardianissa: 'Fanit ja politiikka ovat toivoton yhdistelmä. Kamppailu ei ole tasavertainen. Jos mietit, miten olisit reagoinut Hitlerin 1936 olympialaisiin, katso miten reagoit Putinin vuoden 2018 MM-kisoihin ja opi jotain itsestäsi ja lajin ominaisuuksista.'

(Vuoden 1936 olympialaisista myöhemmin lisää...)

Cohenkin myönsi, että heti moralisoituaan asiaa lehdessä hän antautuu nauttimaan pelistä. 

On melko irvokasta, että poliittinen kantaaottaminen on sakkojen uhalla kiellettyä pelaajilta ja valmentajilta, kun järjestäjille kisat ovat puhdasta politiikkaa. Mutta juuri siksi, että urheilua ja politiikkaa ei voi erottaa, Fifa voisi asettaa isäntämaille todellisia vaatimuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Siitä se ei ole ollut kiinnostunut Venäjänkään kohdalla, kuten käy ilmi esimerkiksi 89up-konsulttifirman selvityksestä. 

Vuonna 2022 MM-kisat pelataan Qatarissa. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n raportin mukaan jo yli tuhat siirtolaista on kuollut kisojen rakennustyömailla ja lisää odotetaan. Järjestö luonnehtii raportissaan Qataria 'maaksi vailla omaatuntoa'. (Siitä miten Qatar ja Venäjä saivat kisat, kannattaa muuten lukea The Guardianin hieno pitkä juttu ”How Russia Won the World Cup”.)

Vladimir Putinille MM-kisat ovat loistava propagandamahdollisuus, sekä sisä- että ulkopoliittisesti. Isäntämaana Venäjä voi esiintyä maailmanmahtina ja samalla näyttää, ettei hallinnon ihmisoikeusloukkauksilla ole mitään väliä. Kaiken tämän ihanan kansainvälisen ja kansallisen huomion päätteeksi Putin saapuu Helsinkiin tapaamiseen, joka sekin pelataan hänen ehdoillaan.  

Kunnioittavasti,"

Anu Silfverberg
Toimituspäällikkö
Long Play

ITSENÄISESTI

Pieni texasilainen julkaisu The Vindicator päätti juhlistaa Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää julkaisemalla pienen otteen itsenäisyysjulistuksesta Facebook-sivuillaan. Katkelma sisälsi kuitenkin maininnan, jonka Facebookin algoritmi tulkitsi vihapuheeksi. Facebook on päätynyt palauttamaan katkelman takaisin näkyville anteeksipyynnön kera. The Vindicatorin Casey Stinnettiltä heruu ymmärrystä palvelun algoritmeille. Vaikuttaa siltä, että varsinainen ongelma piili itsenäisyysjulistuksen kappaleiden 27 – 31 välillä. Tekstissä kuvataan intiaaneja ”armottomiksi villeiksi”, NBC News kirjoittaa. Stinnettin mukaan kuvaus voidaan helposti tulkita vihapuheeksi, mikäli se irrotetaan kontekstistaan.

JANOISET PUISTOPATRIOOTIT

(Aapo 8/7)

Hyvä Tuula!

RAHA JA PALLO

Janne Saarikiven kolumni

IHANAA LEIJONAT IHANAA

Etelä-Afrikassa ainakin kolme salametsästäjäksi epäiltyä ihmistä on joutunut leijonalauman tappamaksi ja syömäksi. Onnettomuus tapahtui Sibuyan luonnonpuistossa Itä-Kapin provinssissa. Asiasta uutisoi muiden muassa The Independent.

Uhrien arvellaan murtautuneen luonnonpuistoon aikeenaan tappaa sarvikuonoja. Läheltä leijonien aluetta löytyi ruumiinosia sekä kolmet saappaat ja useita metsästyskiväärejä sekä kirves.

– Olemme löytäneet tarpeeksi ruumiinosia sekä kolmet tyhjät saappaat, mikä viittaa siihen, että leijonat söivät ainakin kolme heistä. Alueella on kuitenkin tiheää pusikkoa, joten heitä saattaa olla enemmänkin, sanoi yksityisen luonnonpuiston omistaja
Nick Fox. 

JUSTICIA PARA VÍCTOR

Chileläisupseereille pitkät vankeustuomiot vallankumouslaulaja Víctor Jaran murhasta