perjantaina, toukokuuta 2
SURUJEN PUISTO, HYVINKÄÄ 1. 5.
Kytäjän kartanon omistaja, kamariherra Hjalmar Linder Hufvudstadsbladetissa 28.5. 1918 kirjoituksessaan "Nog med boldbad":
"Se, mitä maassa tapahtuu on kauheaa. Huolimatta ylipääällikön kiellosta, jatkuvat arkebuseeraukset keskeytymättä. Punaista hulluutta on todellisesti seurannut valkoinen terrori. Ja näillä arkebuseerauksilla on sellainen mielivaltaisuuden leima, kun uhreja haetaan ja teloitetaan paikkakunnilla, joissa mitään väkivaltaisuuksia ei ole tapahtunut.
Vankileireillä kuolee vankeja kuin kärpäsiä. Pietarsaaren vankileirissä on toukokuun kolmena ensimmäisenä viikkona kuollut 21 vankia tauteihin ja 26 kuollut nälkään.
Ja lopuksi joskaan ei puolustuksena punaisille niin syytöksenä valkoisille: Mitä ovat punaiset tehneet, mitä me itse emme yritä tehdä? He ovat yrittäneet vallankaappausta, me jotka olemme taistelleet lain, oikeuden ja maailman demokraaattisimman valtiojärjestyksen puolesta yritämme nyt tehdä samaa vallankaappausta.
Kukistettuamme ase kädessä maan suurimman puolueen eliminoimme yksinkertaisesti 48 % kansanedustuksesta ja tahdomme jäljellejääneiden muodostaman yksinkertaisen enemmistön turvin päättää Suomen kohtaloista."
Linder leimattiin porvarillisissa piireissä maanpetturiksi. Hän lähti Suomesta ja teki itsemurhan Marseillessa 1921.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Hyvä kirjoitus ja hyvä video. Hjalmar Linder oli mies paikallaan.
Aivan samaa mieltä Samppa Mustosen kanssa. Musiikki tuo mieleeni nuoruuden kun yritimme suurin joukoin parantaa maailmaa.
Kansalaissodan puhjettua Linden oli paennut ulkomaille.
Palattuaan kotimaahansa hän otti kantaa lehdessä kuten kirjoitit ja sai valkoisen Suomen takajaloilleen.
Lindenin ansiosta myös Lohja- Hyvinkää ja Karkkila kasvoivat.
Hän otti kartanossaan käyttöön
8-tuntisen työpäivän, ilmaiset lääkkeet ja palkka maksettiin myös sairaslomien ajalta.
Rakennutti hyvät asunnot työläisilleen. Hänen omistamallaan sahalla noudatettiin työaikaa ja se toimi kolmessa vuorossa.
Näin hän oli piikkinä muiden työnantajien lihassa.
Mikä oli myös syy että joutui myymään omaisuutensa ja muuttamaan ensiksi maanpakolaisena Ruotsiin.
Linden oli hyvä liike- ja lakimies myös uhkapeluri. Tuhlasi vajaassa
kolmessa vuodessa omaisuutensa ja teki itsemurhan.
Esa Koskinen on kirjoittanut Linder
elämänkerran.
KULLALLA KIRJAILTU ELÄMÄ.
Moni vuoden 1918 leirivangeista vaikeni täysin, mutta viime vuosien tutkimukset raottavat yhä ääntelehteviä sivuja meneisyydestä
Kuinka monta 950 nuorta ja lasta saattoi kuolla leireillä, jotka olivat valtion valvonnan alaisia?
Millaiset olosuhteet Suomalaisissa
leireissä oikein vallitsivat?
Aiheesta on vihdoinkin luotu erinomainen, dokumentteihin perustuva teos.
Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius.
PUNAVANKILEIRIT 1918
Suomalainen murhenäytelmä
Tammi 2007, 415 s.
Lähetä kommentti