tiistaina, heinäkuuta 17

"ME EMME TIENNEET MITÄÄN"























Sihteeri on ehkä viimeinen natsivallan ytimen silminnäkijäkertomus. Sen pääkertoja on 106-vuotiaana alkuvuodesta 2017 kuollut Brunhilde Pomsel, jonka lähin esimies oli natsivaltakunnan propagandaministeri Joseph Goebbels. Teos perustuu laajoihin elokuvahaastatteluihin, joista Pomsel antoi luvan tehdä kirjan kuolemansa jälkeen.

Pomsel kertoo nuoruudestaan vahvistuvassa natsi-Saksassa, kokemuksistaan natsivallan ytimessä - siitä, mitä hän näki tai ei nähnyt. Natsi-Saksan romahdettua Pomsel jäi neuvostojoukkojen vangiksi ja päätyi useille eri leireille Berliinissä. Vapauduttuaan vuonna 1947 hän palasi sihteerintyöhön, josta jäi eläkkeelle vuonna 1970. Pomsel pohtii kirjassa sukupolvensa syyllisyyttä: hän ei kokenut olleensa vastuussa tai edes tietoinen työpaikallaan tehdyistä hirmupäätöksistä.

Menestynyt saksalaiskirjailija ja journalisti Thore D. Hansen on koonnut Pomselin haastattelut ja käy omassa tekstissään läpi tämän sukupolven jättämää perintöä.




"Paha on olemassa, paholainen on olemassa. Jumalaa ei ole, mutta paholainen on. Mutta mitään oikeudenmukaisuutta ei ole. Oikeudenmukaisuutta ei ole."

Brunhilde Pomsel

"Sihteeri ei ole ainoastaan yksi tärkeimmistä julkaisuista holokaustia tarkasteltaessa, vaan olisi tämänhetkisen poliittisen tilanteen valossa ollut jo kauan tarpeellinen, ajaton muistutus nykyisille ja tuleville sukupolville."

Holokaustista selviytynyt Daniel Chanoch


Kirjan sisällöstä saa hiukan käsitystä lukujen otsikoista:

"Politiikka ei meitä kiinnostanut"
"Hitler oli yksinkertaisesti vain uusi naama"
"Se oli vähän elitististä"
"Uskollinen perikatoon saakka"
"Me emme tienneet mitään"
"En ollut syyllinen"
Mitä Goebbelsin sihteerin tarina meille nykypäivänä opettaa

perjantaina, heinäkuuta 13

PALLO JA POLITIIKKA

"Huippu-urheilun ja politiikan suhde on vaikea. On kyse niin suuresta rakkaudesta ja samalla niin suuresta moraalittomuudesta. Mitä tehdä? Jotkut jalkapalloa rakastavat ystäväni ovat ratkaisseet asian niin, että haluavat tietää korruptiosta ja ihmisoikeusongelmista mahdollisimman vähän. Tieto kun ei ainoastaan lisää tuskaa vaan joskus likaa kaiken.

















Toimittaja-kirjailija Nick Cohen kirjoitti kesäkuun alussa The Guardianissa: 'Fanit ja politiikka ovat toivoton yhdistelmä. Kamppailu ei ole tasavertainen. Jos mietit, miten olisit reagoinut Hitlerin 1936 olympialaisiin, katso miten reagoit Putinin vuoden 2018 MM-kisoihin ja opi jotain itsestäsi ja lajin ominaisuuksista.'


(Vuoden 1936 olympialaisista myöhemmin lisää...)

Cohenkin myönsi, että heti moralisoituaan asiaa lehdessä hän antautuu nauttimaan pelistä. 
On melko irvokasta, että poliittinen kantaaottaminen on sakkojen uhalla kiellettyä pelaajilta ja valmentajilta, kun järjestäjille kisat ovat puhdasta politiikkaa. Mutta juuri siksi, että urheilua ja politiikkaa ei voi erottaa, Fifa voisi asettaa isäntämaille todellisia vaatimuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Siitä se ei ole ollut kiinnostunut Venäjänkään kohdalla, kuten käy ilmi esimerkiksi 89up-konsulttifirman selvityksestä. 
Vuonna 2022 MM-kisat pelataan Qatarissa. Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n raportin mukaan jo yli tuhat siirtolaista on kuollut kisojen rakennustyömailla ja lisää odotetaan. Järjestö luonnehtii raportissaan Qataria 'maaksi vailla omaatuntoa'. (Siitä miten Qatar ja Venäjä saivat kisat, kannattaa muuten lukea The Guardianin hieno pitkä juttu ”How Russia Won the World Cup”.)
Vladimir Putinille MM-kisat ovat loistava propagandamahdollisuus, sekä sisä- että ulkopoliittisesti. Isäntämaana Venäjä voi esiintyä maailmanmahtina ja samalla näyttää, ettei hallinnon ihmisoikeusloukkauksilla ole mitään väliä. Kaiken tämän ihanan kansainvälisen ja kansallisen huomion päätteeksi Putin saapuu Helsinkiin tapaamiseen, joka sekin pelataan hänen ehdoillaan.  
Kunnioittavasti,"
Anu Silfverberg
Toimituspäällikkö
Long Play

ITSENÄISESTI















Pieni texasilainen julkaisu The Vindicator päätti juhlistaa Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää julkaisemalla pienen otteen itsenäisyysjulistuksesta Facebook-sivuillaan. Katkelma sisälsi kuitenkin maininnan, jonka Facebookin algoritmi tulkitsi vihapuheeksi. Facebook on päätynyt palauttamaan katkelman takaisin näkyville anteeksipyynnön kera. The Vindicatorin Casey Stinnettiltä heruu ymmärrystä palvelun algoritmeille. Vaikuttaa siltä, että varsinainen ongelma piili itsenäisyysjulistuksen kappaleiden 27 – 31 välillä. Tekstissä kuvataan intiaaneja ”armottomiksi villeiksi”, NBC News kirjoittaa. Stinnettin mukaan kuvaus voidaan helposti tulkita vihapuheeksi, mikäli se irrotetaan kontekstistaan.

perjantaina, heinäkuuta 6

IHANAA LEIJONAT IHANAA























Etelä-Afrikassa ainakin kolme salametsästäjäksi epäiltyä ihmistä on joutunut leijonalauman tappamaksi ja syömäksi. Onnettomuus tapahtui Sibuyan luonnonpuistossa Itä-Kapin provinssissa. Asiasta uutisoi muiden muassa The Independent.

Uhrien arvellaan murtautuneen luonnonpuistoon aikeenaan tappaa sarvikuonoja. Läheltä leijonien aluetta löytyi ruumiinosia sekä kolmet saappaat ja useita metsästyskiväärejä sekä kirves.

– Olemme löytäneet tarpeeksi ruumiinosia sekä kolmet tyhjät saappaat, mikä viittaa siihen, että leijonat söivät ainakin kolme heistä. Alueella on kuitenkin tiheää pusikkoa, joten heitä saattaa olla enemmänkin, sanoi yksityisen luonnonpuiston omistaja
Nick Fox

lauantaina, kesäkuuta 30

NIKANDER ON THE ROAD AGAIN























Inside-huumoria Hyvinkään Veitsistä kirjaimellisesti:



Niin ja muuten hyvää praidia!

perjantaina, kesäkuuta 22

KOKO IN MEMORIAM (1971-2018) R.I.P.





Viittomakieltä osannut Koko-gorilla on kuollut. Koko nukkui pois Yhdysvaltojen Kaliforniassa 46:n vuoden ikäisenä, ilmoitti gorillaa tutkinut yliopisto tänään torstaina. Koko oli yksi harvoista kädellisistä, jotka osasivat viittomakieltä. Muita vastaavanlaisia ovat Washoe-simpanssi Washingtonissa ja Chantek-oranki Atlantassa.

Koko-gorillan hoitajat kertovat Kokon ymmärtäneen vähän myös puhuttua englantia. Kokosta tuli esikuva läntisille tasankomaagorilloille, joita uhkaavat hakkuut ja salametsästys niiden elinympäristössä Keski-Afrikassa. Gorillan omistanut The Gorilla Foundation sanoo, että Koko kosketti miljoonien ihmisten elämää. Se oli lajien välisen vuorovaikutuksen symboli.

Koko syntyi 4. heinäkuuta 1971 San Franciscon eläintarhassa. Viittomakielen sille opetti tutkija Francine "Penny" Patterson, joka ryhtyi työskentelemään Kokon kanssa vuosi sen syntymän jälkeen. Patterson uskoi Kokon olevan todiste siitä, että gorillat osaavat viestiä tunteistaan. Gorilla esiintyi elämänsä aikana monissa dokumenteissa ja esiintyi National Geographicin kannessa kahdesti. Toisen kansikuvista Koko otti itse itsestään vuonna 1978.

torstaina, kesäkuuta 21

HYVÄÄ JUHANNUSTA!
















Nikander sekä Petroskoin kaalikombinaatin kuoro toivottavat hyvää juhannusta.

tiistaina, kesäkuuta 12

LUCKY













Harry Dean Stanton loistaa pääosassa loistavassa ja koskettavassa vanhuustutkielmassa. Hän kuoli 91-vuotiaana kaksi viikkoa ennen leffan ensi-iltaa.



torstaina, kesäkuuta 7

SUOMEN ENSIMMÄISET KOMPASTUSKIVET

































Berliinissä kävellessään on vaikea välttyä huomaamasta kaduille valettuja pieniä muistolaattoja. Nyt muutaman samanlaisen laatan voi löytää jalkojensa juuresta myös Helsingin Munkkiniemessä. Munkkiniemen puistotielle, tarkalleen talon numero 18 B-rapun eteen, valettiin lauantaina kolme laattaa, jotka muistuttavat talossa toisen maailmansodan aikaan asuneen juutalaisperheen kohtalosta.

Kyseessä ovat Suomen ensimmäiset Stolpersteinit eli kompastuskivet. Stolpersteinit ovat saksalaistaiteilija Gunter Demnigin aloitteesta syntynyt taideprojekti, jolla muistetaan holokaustin uhreja. Samankaltaisia laattoja on yli 60 000 ympäri Euroopan kaupunkien katuja.

Munkkiniemen kolmeen pieneen messinkilaattaan kiteytyy 18 B:ssä asuneen Kollmannin perheen kohtalo. Helsinkiin pakolaisiksi tulleet Georg Kollmann, Janka Kollmann ja Franz Olof Kollman karkotettiin Suomesta vuonna 1942, minkä jälkeen heidät vietiin Auschwitzin keskitysleirille.

Demnigillä on tapana käydä itse valamassa joka maan ensimmäiset kompastuskivet. Suomeen hänet sai helsinkiläinen Kristina Paavela, jonka huomion kompastuskivet kiinnittivät Berliinissä kymmenisen vuotta sitten. Laatat tekivät Paavelaan vaikutuksen. Ne saivat hänet pohtimaan yksittäisten ihmisten kohtaloita sodan jaloissa.

tiistaina, toukokuuta 29

MARIELA CASTRO ESPÍN HELSINGISSÄ













Mariela (Raúlin tytär) Castro Espín kävi luennoimassa Helsingissä.



Setojemme veteraani Tarja Halonen kävi myös kommentoimassa vanhaa yhteistyökumppaniaan.

perjantaina, toukokuuta 25

torstaina, toukokuuta 24

VIIMEINKING






























Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Bruce Oreck osti Vallilan Konepaja-alueelta maalaamon, kokoonpano- ja sähköjunahallin.

Arska Nikander ei ehkä muinoin samalla VR:n konepajalla junia maalatessaan olisi tätäkään uskonut.

Bruce Oreck: "H&M:lle tai Starbucksille ei täältä ole tilaa. Olemme enemmän kiinnostuneita luovasta toiminnasta kuin siitä, että jokaiselta neliömetriltä yritettäisiin maksimoida vuokratuloa."

Ostaisipa Oreck myös Helsingin piärautatieaseman?



keskiviikkona, toukokuuta 23

UUSI TEORIA!
















Palmen murhasta uusi teoria: Murhaaja oli yksi ensimmäisistä silminnäkijöistä!

Kohu Olof Palmen ratkaisemattoman murhan ympärillä kiihtyy jälleen, kun ruotsalaislehti Filter julkaisi vuosien selvitystyön ja teoriansa murhaajan henkilöllisyydestä.

lauantaina, toukokuuta 19

DON´T CRY












Promenadigalleriassa avattiin eilen hyvinkääläislähtöisen
Jani Leinosen näyttely.
























Poikien välisestä ystävyydestä...





perjantaina, toukokuuta 18

MONEY NEVER SLEEPS














Otto Kivivuori: "Kyllä sen Jumalakin tietää missä sitä ensin tarvitaan."

keskiviikkona, toukokuuta 16

SUOMEN LUOKKASOTA























Suomen luokkasota : historiaa ja muistelmia on vuonna 1928 ilmestynyt Alex Halosen toimittama kirja, joka edustaa niin sanottua luokkasotakirjallisuutta. Se on yksi harvoja punaisten näkökulmasta kirjoitettuja Suomen sisällissodan historioita. Kyseessä on ensimmäinen teos, joka käsitteli rintamatapahtumia punaisten kertomana.

Kirjan toimittanut Alex Halonen oli sisällissodan jälkeen vankileirillä, jolta vapauduttuaan hän muutti Yhdysvaltoihin. Kirja ilmestyi Wisconsinin osavaltion Superiorissa, jossa sen kustansi Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön kustannusliike. Työmiehen kirjapainossa painettua teosta toimitettiin Suomeen tuhannen kappaleen erä. Lähetyksestä vihiä saanut Etsivä Keskuspoliisi kuitenkin takavarikoi kirjat jo satamassa ja sen hallussapidosta tuli vuoden 1919 painovapauslakiin liittyvän ns. sosialistilain mukaan rikos.

Sattuneista syistä kirjaa löytyy Hyvinkään Huvilakadulta kaksinkin kappalein.

Kirjan digitoitu versio täältä. (Josta sen voi myös ladata mm. pdf-muodossa.)




torstaina, toukokuuta 10

KEVÄTUHRI IHAN HANURISTA























Henrik Sandås ja Kalle Välimaa esittivät kahdella hanurilla Igor Stravinskyn Kevätuhrin eilen Hyvinkään Taidemuseolla.