sunnuntaina, huhtikuuta 29

MUISTORISTEILY












Hyvä alku 1918-risteilylle. Sillan alla sama teksti kuin Bob Dylanin (KVG) kitarassa.












Santahaminassa meitä opasti - ilman megafoonia - loistava Jarmo Nieminen. Muut oppaat itsekin asian tunnustaen eivät saaneet ääntään kuulumaan yhtä hyvin vahvistettunakaan. Tämä kirja oli kuulemma Niemisen tärkein opas (vuodelta 1941) urallaan:















Santiksen Sahara, jonne teloitetut vangit alunperin joukkohaudattiin. Alueesta tehtiin myöhemmin lentokenttä.












Tänne vainajat sittemmin siirrettiin. Niemisen mukaan jokainen mänty kasvaa sadasta sydämestä.












Kun joku valopää yritti oikaista hautausmaan aitojen yli, kielsi Nieminen sen ehdottomasti ja kun ei meinattu totella, jylisi "eikö sana kuulu vai eikö se tehoa".






























Ruokatunti:



















Isosaari:






Maitoa, verta ja merisotilaita. Naisten selviytyminen Santahaminan punavankileirissä. .kesällä 1918
Virva Liskin gradu.

perjantaina, huhtikuuta 27

lauantaina, huhtikuuta 21

WHEN I´M SIXTY-FOUR



When I'm Sixty-Four

When I get older losing my hair
Many years from now
Will you still be sending me a Valentine
Birthday greetings bottle of wine

If I'd been out till quarter to three
Would you lock the door
Will you still need me, will you still feed me
When I'm sixty-four

You'll be older too
And if you say the word
I could stay with you

I could be handy, mending a fuse
When your lights have gone
You can knit a sweater by the fireside
Sunday mornings go for a ride
Doing the garden, digging the weeds
Who could ask for more

Will you still need me, will you still feed me
When I'm sixty-four

Every summer we can rent a cottage
In the Isle of Wight, if it's not too dear
We shall scrimp and save
Grandchildren on your knee
Vera, Chuck and Dave

Send me a postcard, drop me a line
Stating point of view
Indicate precisely what you mean to say
Yours sincerely, wasting away

Give me your answer, fill in a form
Mine for evermore
Will you still need me, will you still feed me
When I'm sixty-four

perjantaina, huhtikuuta 20

SISÄLLISSOTA HYVINKÄÄLLÄ























Huonomminkin voi syntymäpäiväänsä vietellä.

Suuresta suosiosta johtuen koko Sisällissota Hyvinkäällä –seminaari 21.4. on nähtävissä striimattuna Hyvinkään kaupunginmuseon facebook-sivuilta 21.4. klo 10:30 alkaen.
Lähetys on katsottavissa sivuilta myöhemminkin. Linkki lähetykseen julkaistaan lauantaiaamuna osoitteeseen: https://www.facebook.com/hyvinkaankaupunginmuseo/

keskiviikkona, huhtikuuta 18

KLASSISESTI



Luciano Pavarotti ja Antonio Tonini neuvostojen maassa 1964.

Tommi Uschanov kirjassaan Sininen tango (2017): "Klassinen musiikki muuttui meidän tuntemamme kaltaiseksi klassiseksi musiikiksi vasta 1800-luvun alun ja 1900-luvun alun välisenä vähän yli sadan vuoden aikana. Eikä se muuttunut itsestään, vaan voi sanoa, että se klassistettiin." 

Erkki Melakoski toimittamassaan kirjassa Rytmimusiikki (1970) lainaa Adam Carsea´a (sic!): "Hoviorkesterit vastasivat samalla kertaa meidän aikamme konserttiorkestereita, tanssiorkestereita, teatteriorkestereita ja ravintolaorkestereita. Säveltäjä ei menettänyt arvonantoaan, vaikka hänen musiikkinsa tulikin suosituksi."

Ja Melakoski itse jatkaa:

"Toisin sanoen taidemusiikin ja viihteeksi tarkoitetun musiikin välistä rajaa ei ollut. Vasta 1800-luvulla säveltäjät alkoivat hengittää syvään nenän kautta ja nähdä metafyysisiä unia, jotka huipentuivat jumalia ja joutsenia syleilevään ajatukseen musiikista filosofisten 'totuuksien' tulkkina ja eettisen voiman ilmentäjänä. Yleisön - vaikka kuinkakin valitun - viihdyttämistä ei enää pidetty arvokkaana päämääränä. Tämän kehityksen nimekkäin puolestapuhuja Richard Wagner ei laiminlyönyt montakaan tilaisuutta parjata nk. kevyttä musiikkia. Syntyi toki musiikillisia arvoja, jotka 'porvarissääty' on omalta suurelta vuosisadaltaan, niitä ansiokkaasti vaalien ja pääomaa kartuttaen, säilyttänyt meidän ja varmasti tulevienkin polvien henkisiksi rakennusaineiksi. Mutta syntyi myös jyrkkä ero taiteen ja viihteen välille."

Uschanov lainaten ruotsalaista musiikkitieteen tohtori Gunno Klingforsia: "Leipzigin kuuluisa Tuomas-kirkko, jonka kanttorina Bach toimi, on isompi kuin Helsingin uuden musiikkitalon yli 1700-paikkainen pääsali. Kun sähköisiä äänentoistolaitteita ei vielä ollut olemassa, näin suurissa tiloissa oli soitettava todella kovaa, jotta mitään edes erottui."

Bachia sukupolven verran vanhempi itävaltalainen kirjailija-säveltäjä Johann Beer kirjoitti vuonna 1697, että "tahti on koko musiikin sielu" ja "joka ei pidä kiinni tahdista, pitää harvoin kiinni kunniastaankaan".

Uschanov edelleen: "Ennen kuin esimerkiksi konsertit 1800-luvun loppua kohti alkoivat muuttua nykyisen kaltaisiksi hiljentymis- ja hartaustilaisuuksiksi, ne olivat periaatteessa samanlaisia äänekkäitä seurustelu-, juopottelu- ja huvittelutapahtumia kuin tänä päivänä populaarimuusikkojen klubikeikat."

maanantaina, huhtikuuta 9

SUOMEN KIELEN PÄIVÄNÄ























Agricolan päivään sopii Karri Paleface Miettisen Viides maamme-kirja, josta alempana pari otetta (klikkaa taas kuvat isommiksi):


lauantaina, huhtikuuta 7

FOR SALE

Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi luennoitsivat Salellekin Tampereella nääs vuodesta 1918.















Täältä Teemun lyhempi polska ja myös kokonainen.


perjantaina, huhtikuuta 6

NOIN VIIKON STUDIO













Uusi kausi alkoi Noin viikon studiota. (Klikkaa kuvaa.) Vähän on ikävä Jukka Lindforsia, mutta hyvin vetävät nämä uudetkin: Anders Helenius, Eeva Vekki ja Yasir Gaily. Onhan heillä myös tukenaan käsikirjoitusporukka. Parasta poliittista satiiria tätänykyä.

maanantaina, huhtikuuta 2