Hyvä hyvä Anna Kontula! Tälläistä realistista todellisuudesta kertovaa asennetta tulee esiintyä lisää jopa ay-liikkessä, noissa Rantasipi ketjuen ikuisissa kokoustajissa. Kiva kun "Nikander Media" tuo näitä julki.
"Kapitalistinen barbaria vai nykyaikainen sosialismi?"
"Neuvostoliiton hajottua näytti monista siltä, että sosialismin ja kommunismin idea jää historiaan. Francis Fukuyama julisti tunnetussa kirjassaan "historian lopusta",että "kaikki suuret kysymykset" on ratkaistu eikä enää voi realistisesti ajatella olennaisesti nykyisestä kapitalismista poikkeavaa kehitystä. Mutta kuka uskoo tänään kapitalismin kykenevän ratkaisemaan luonnon tuhoutumisen, työttömyyden, köyhyyden ja demokratian puutteen kaltaiset suuret ongelmat? Maailmankauppajärjestön Seattlen kokouksesta alkanut uusliberalismin ja kapitalistisen globalisaation vastaisen joukkoliikkeiden nousu puolestaan kertoo siitä, että myöskään luokkataistelujen ja vapauspyrkimysten historia ei ole päättynyt. Omalla tavallaan luokkataistelun jatkumista ilmentää suurpääoman ja uusliberalistinen hallitusten ajama yksityistäminen ja työväenliikkeen taistelulla saavuttamien oikeuksien kaventaminen. Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus ei kerta kaikkiaan voi perustua kapitalistisen voitontavoittelun logiikkaan, jossa kaikki on kaupan, alistettu pääoman arvonlisäykselle ja jossa hallitsee viidakon laki, vahvemman oikeus. Kaksi sataa rikkainta ihmistä maailmassa omistaa jo yhtä paljon kuin kaksi ja puoli miljardia köyhintä ihmistä saa tuloja vuodessa. Miljardi ihmistä näkee nälkää, vaikka maailmassa on ruokaa ja rikkautta enemmän kuin koskaan. Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa myös kehittyneissä kapitalistisissa maissa. Spekulatiivinen rahamarkkinoiden paisuminen ja yksityistäminen on tehnyt taloudesta entistä herkemmän kriiseille. Räikeät varallisuuserot, köyhyys, nälkä ja eriarvoisuus ruokkivat väkivaltaa, rikollisuutta, sotia ja ympäristötuhoja. Ilmastomuutos osoittaa, miten kapitalismista on tullut uhka koko ihmiskunnan olemassaololle. Silmiemme edessä tapahtuu tänään maailmanmitassa se, mistä Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisen puolueen manifestissa
Sosialismi on ihanteita, toisenlainen arvojärjestelmä ja poliittista liikettä ihmisen ja yhteiskunnan vapauttamiseksi riistosta ja kaikenlaisesta alistamisesta. Toisin kuin sosiaalidemokratialle ja Suomessa myös Vasemmistoliitolle, kommunisteille sosialismi merkitsee kuitenkin myös rakenteellisia muutoksia, perusteiltaan toisenlaisen yhteiskunnan päämäärää.Se tarkoittaa kapitalististen omistus- ja valtasuhteiden kumoamista ja sellaisten uusien yhteiskunnallisten rakenteiden luomista, jotka luovat turvaavat edellytykset demokratian, tasa-arvon, yleisen hyvinvoinnin ja uudenlaisen inhimillisen, ekologisesti kestävän ja rauhanomaisen sivilisaation toteutumiselle. Jos sosialismi typistetään vain arvomaailmaksi, päädytään logikkaan, jossa kapitalismille ei ole vaihtoehtoa ja alistutaan globaalin kapitalismin rakenteelliselle eriarvoisuudelle. Ongelmia liittyy myös moniin vihreisiin ja anarkistisiin toimintastrategioihin, joissa pyritään luomaan vapaan ja vaihtoehtoisen kehityksen autonomisia saarakkeita tavallaan kapitalismin sisälle tai sen "rinnalle". Tällaiset vaihtoehtoiset taloudet ja yhteisöt joutuvat nimittäin koville sen tosiasian kanssa, että kapitalistisessa taloudessa valitsevat tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvat tavara-ja rahasuhteet muovaavat ja viime kädessä määräävät myös muiden talouden ja yhteiskunnan sektorin toimintaedellytyksiä. Jos ei käydä poliittista taistelua myös talouden kovan sektorin ja yhteiskunnan valta-ja omistussuhteiden muuttamiseksi, jäädään helposti marginaaliin ja uusinnetaan tahtomattakin kapitalismissa valitsevia jakoja valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan, tehotalouteen ja pienyrittäjyyteen, keskittymiseen ja syrjäytymiseen.Tämä ongelma liittyy myös Jeremy Rifkinin näkemyksiin kolmannesta sektorista vapaana toimintana, joka " ei perustu rahallisiin suhteisiin".
Vasemmistoliitto irtisanoutuu ohjelmassaan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän tavoitteesta. Se rajaa sosiaalidemokratian tavoin sosialismin vain ihanteiksi, joiden tulisi ohjata käytännön politiikkaa. Vasemmistoliiton hyväksymässä ohjelmassa ei puhuta enää myöskään työn ja pääoman ristiriidasta. Luokkataistelun on korvannut toive sivistyneemmästä kapitalismista, joka " asettaa myös rikastumiselle säädylliset rajat". Puoluejohdon mukaan marxisilaisuus ei kelpaa vasemmistoliiton aateeksi.(ks. esim. Ralf Sund HS 10.6.01). Puolueen ohjelmatyöhön kekeisesti vaikuttaneen Kalevi Suomelan mukaan sosialistisia arvoja "edustaa parhaiten ja ilman kilpailijaa SI, Sosialistinen internationaali" eli kansainvälinen sosialidemokratia (KU 18.11.1999). Käytännössä Vasemmistoliitto on päätynyt tukemaan sosiaaliturvan ja työehtojen heikentämistä, yksityistämistä, EU:n liittovaltiokehitystä, asevarustelua ja Nato-kumppanuutta".
Tämähän kaikki tapahtui 1990-luvun puolessa välissä kun Vasemmistoliitto istui Paavo Lipposen Sosiaalidemokraattisessa hallituksessa ja tekivät leikkauksensa sosiaaliturvaan joka heikensi samalla tavalla kuin tänään ihmisten elämisen tasoa. Minun ääneni on kyllä jäännyt pois vasemmistoliitolle,ehkäpä monien muidenkin? Äänestämässä tietty käyn koska jokainen äänestämättä jättetty ääni on porvareille.
"Nikander on todennäköisesti peruuttamattomasti yhteiskunnan laitamilla, mutta sieltä käsin kykenevä olemaan oma itsensä ja nauttimaan kapinallisista iloistaan."
2 kommenttia:
Hyvä hyvä Anna Kontula! Tälläistä realistista todellisuudesta kertovaa asennetta tulee esiintyä lisää jopa ay-liikkessä, noissa Rantasipi ketjuen ikuisissa kokoustajissa. Kiva kun "Nikander Media" tuo näitä julki.
Ihalainen, mutta ei Lauri
"JA IHMISILLÄ HYVÄ TAHTO"
Kuten Anna Kontulalla!
"Kapitalistinen barbaria vai nykyaikainen sosialismi?"
"Neuvostoliiton hajottua näytti
monista siltä, että sosialismin ja kommunismin idea jää historiaan.
Francis Fukuyama julisti tunnetussa kirjassaan "historian lopusta",että "kaikki suuret kysymykset" on ratkaistu eikä enää voi realistisesti ajatella olennaisesti nykyisestä kapitalismista poikkeavaa kehitystä.
Mutta kuka uskoo tänään kapitalismin kykenevän ratkaisemaan luonnon tuhoutumisen,
työttömyyden, köyhyyden ja demokratian puutteen kaltaiset suuret ongelmat? Maailmankauppajärjestön Seattlen kokouksesta alkanut uusliberalismin ja kapitalistisen globalisaation vastaisen joukkoliikkeiden nousu puolestaan kertoo siitä, että myöskään luokkataistelujen ja vapauspyrkimysten historia ei ole päättynyt. Omalla tavallaan luokkataistelun jatkumista ilmentää suurpääoman ja uusliberalistinen hallitusten ajama yksityistäminen ja työväenliikkeen taistelulla saavuttamien oikeuksien kaventaminen.
Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus ei kerta kaikkiaan voi perustua kapitalistisen voitontavoittelun logiikkaan, jossa kaikki on kaupan, alistettu pääoman arvonlisäykselle ja jossa hallitsee viidakon laki, vahvemman oikeus. Kaksi sataa rikkainta ihmistä maailmassa omistaa jo yhtä paljon kuin kaksi ja puoli miljardia köyhintä ihmistä saa tuloja vuodessa. Miljardi ihmistä näkee nälkää, vaikka maailmassa on
ruokaa ja rikkautta enemmän kuin koskaan. Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä kasvaa myös kehittyneissä kapitalistisissa maissa. Spekulatiivinen rahamarkkinoiden paisuminen ja yksityistäminen on tehnyt taloudesta entistä herkemmän kriiseille. Räikeät varallisuuserot, köyhyys, nälkä ja eriarvoisuus ruokkivat väkivaltaa, rikollisuutta, sotia ja ympäristötuhoja. Ilmastomuutos osoittaa, miten kapitalismista on tullut uhka koko ihmiskunnan olemassaololle.
Silmiemme edessä tapahtuu tänään maailmanmitassa se, mistä Karl Marx
ja Friedrich Engels kirjoittivat
Kommunistisen puolueen manifestissa
Sosialismi on ihanteita, toisenlainen arvojärjestelmä ja poliittista liikettä ihmisen ja yhteiskunnan vapauttamiseksi riistosta ja kaikenlaisesta alistamisesta. Toisin kuin sosiaalidemokratialle ja Suomessa myös Vasemmistoliitolle, kommunisteille sosialismi merkitsee kuitenkin myös rakenteellisia muutoksia, perusteiltaan toisenlaisen yhteiskunnan päämäärää.Se tarkoittaa kapitalististen omistus-
ja valtasuhteiden kumoamista ja sellaisten uusien yhteiskunnallisten rakenteiden luomista, jotka luovat turvaavat
edellytykset demokratian, tasa-arvon, yleisen hyvinvoinnin ja uudenlaisen inhimillisen, ekologisesti kestävän ja rauhanomaisen sivilisaation toteutumiselle. Jos sosialismi typistetään vain arvomaailmaksi, päädytään logikkaan, jossa kapitalismille ei ole vaihtoehtoa ja alistutaan globaalin kapitalismin rakenteelliselle eriarvoisuudelle.
Ongelmia liittyy myös moniin vihreisiin ja anarkistisiin toimintastrategioihin, joissa pyritään luomaan vapaan ja vaihtoehtoisen kehityksen autonomisia saarakkeita tavallaan kapitalismin sisälle tai sen
"rinnalle". Tällaiset vaihtoehtoiset taloudet ja yhteisöt joutuvat nimittäin koville sen tosiasian kanssa, että kapitalistisessa taloudessa valitsevat tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvat tavara-ja rahasuhteet muovaavat ja viime kädessä määräävät myös muiden talouden ja yhteiskunnan sektorin toimintaedellytyksiä.
Jos ei käydä poliittista taistelua myös talouden kovan sektorin ja yhteiskunnan valta-ja omistussuhteiden muuttamiseksi, jäädään helposti marginaaliin ja uusinnetaan tahtomattakin kapitalismissa valitsevia jakoja valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan, tehotalouteen ja pienyrittäjyyteen, keskittymiseen ja syrjäytymiseen.Tämä ongelma liittyy myös Jeremy Rifkinin näkemyksiin kolmannesta sektorista vapaana toimintana, joka " ei perustu rahallisiin suhteisiin".
Vasemmistoliitto irtisanoutuu ohjelmassaan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän tavoitteesta. Se rajaa sosiaalidemokratian tavoin sosialismin vain ihanteiksi, joiden tulisi ohjata käytännön politiikkaa. Vasemmistoliiton hyväksymässä ohjelmassa ei puhuta enää myöskään työn ja pääoman ristiriidasta. Luokkataistelun on korvannut toive sivistyneemmästä kapitalismista, joka " asettaa myös rikastumiselle säädylliset rajat". Puoluejohdon mukaan marxisilaisuus ei kelpaa vasemmistoliiton aateeksi.(ks. esim. Ralf Sund HS 10.6.01).
Puolueen ohjelmatyöhön kekeisesti vaikuttaneen Kalevi Suomelan mukaan sosialistisia arvoja "edustaa parhaiten ja ilman kilpailijaa SI, Sosialistinen internationaali" eli kansainvälinen sosialidemokratia
(KU 18.11.1999). Käytännössä Vasemmistoliitto on päätynyt tukemaan sosiaaliturvan ja työehtojen heikentämistä, yksityistämistä, EU:n liittovaltiokehitystä, asevarustelua ja Nato-kumppanuutta".
Tämähän kaikki tapahtui 1990-luvun puolessa välissä kun Vasemmistoliitto istui Paavo Lipposen Sosiaalidemokraattisessa hallituksessa ja tekivät leikkauksensa sosiaaliturvaan joka heikensi samalla tavalla kuin tänään ihmisten elämisen tasoa.
Minun ääneni on kyllä jäännyt pois vasemmistoliitolle,ehkäpä monien muidenkin? Äänestämässä tietty käyn koska jokainen äänestämättä jättetty ääni on porvareille.
Lähetä kommentti